Lapset puheeksi, kun syöpä muuttaa perheen arjen
”Äitillä on syöpä. Se saa sairaalassa siihen hoitoja ja sitten siltä leikataan se syöpä pois. Isi käy töissä ja kuskaa meitä harrastuksiin, kun äiti ei nyt voi. Isi näyttää välillä väsyneeltä ja sitä itkettää. Minuakin itkettää joskus, kun en tiedä miten äitin käy.”
Tämä tarina on totta valitettavan monen lapsen ja nuoren elämässä. Toinen vanhemmista on sairastunut vakavasti ja vastuu perheestä ja arjen pyörittämisestä voi langeta yksinomaan toisen vanhemman vastuulle. Arki jatkaa kulkuaan, vaikka perheessä elämä tuntuu pysähtyneen. Sen on pysäyttänyt kutsumaton vieras, joka on muuttanut arjen täysin. Vieras nimeltä syöpä. Jo sanana niin pelottava. Syöpä.
”Miten lapset tästä kaikesta selviävät? Miten voimme kertoa tästä lapsille? Miten osaamme tukea heitä tässä muuttuneessa tilanteessa oikein?” Vanhempien mieli täyttyy kysymyksistä ja epätietoisuudesta. On niin paljon huolehdittavaa. Samalla voimat voivat ehtyä ja asiat tuntua vaikeilta. Tässä epätietoisuuden sumussa voisi helpottaa se, että saisi keskustella jonkun kanssa. Esittää ääneen ne kysymykset, jotka eniten huolettavat.
Meillä alueellisissa syöpäyhdistyksissä on koulutettua henkilökuntaa, joka voi ottaa vanhempien (tai vaikka isovanhempien) kanssa ”Lapset puheeksi” eli järjestää keskustelun, jonka keskiössä on lapsi. Lapset puheeksi® (LP) -menetelmän avulla voidaan rakentaa vanhempien tai muiden lapsen elämän tärkeiden ihmisten ja lapsen välille yhteistä ymmärrystä arjesta. Menetelmän tarkoituksena on tukea perheitä, kun sairaus keikauttaa turvallisen arjen ylösalaisin. Vanhemmalle voi keskustelussa olla voimauttava kokemus huomata pärjäävyyttä kuvastavia ja suojaavia tekijöitä. Ne auttavat muutosten keskellä selviytymisessä. Usein lapsella voi näitä tekijöitä olla elämässään jo paljonkin, kun ne vain yhdessä huomataan ja löydetään. LP-keskustelun tarkoitus ei ole etsimällä etsiä ongelmia; keskustelu voidaan käydä, vaikka arki sujuisikin lapsen osalta ilman suurempia huolia.
Puhumisella ja vuorovaikutuksella on uskomaton voima. Ammattilaisena on ollut hieno nähdä helpotus vanhemman kasvoilla hänen huomatessaan, että kaikki elementit lapsen pärjäävyydelle haastavassa elämänvaiheessa ovat olemassa. Lapsella on rakastavat vanhemmat, ehkä tärkeä kummisetä, harrastus, josta hän nauttii, ja kyky puhua tunteistaan ääneen. Kun lapsella on hankaluutta yöunien kanssa, hän sulkeutuu huoneeseensa ja koulussakin tuntuu menevän huonosti, on voitu yhdessä vanhemman kanssa pohtia syitä niihin ja keinoja, miten lapsen tilannetta voitaisiin helpottaa. Vanhempaa helpottaa usein tieto siitä, että lapsi ei tarvitse sirkushuveja ja juhlaa kasvaakseen ehyeksi, vaan perusturvallista arkea, jossa hän tietää ja tuntee, että hänestä huolehditaan edelleen, vaikka vanhempi on sairastunut.
Vanhemman on mahdollista saada helpotusta olotilaansa jo siitä, että hän saa ääneen kertoa tunteistaan ja huolistaan sekä pukea sanoiksi pahimmat pelkonsa. Näin pärjäävyys vanhempana lisääntyy.
Meillä syöpäyhdistyksessä on mahdollista järjestää asiakkaalle aikaa. Meidän valttikorttimme on kiireetön kohtaaminen, asiakkaan kuuleminen ja aito kuunteleminen. Ihmisenä ihmiselle -kohtaaminen mahdollistaa välittämisen ja arvostuksen ilmapiirin, mistä uskomme asiakkaan hyötyvän.
Sairastuneenkin on hyvä pysähtyä miettimään omaa jaksamista sairauden takana. On hyvä tehdä asioita, jotka oikeasti tuottavat hyvää oloa ja mieltä, aivan kuten ennen sairastumista. Tämä tukee osaltaan lasta selviytymään vanhemman sairastuttua. Lapsi huomaa, että vanhempi haluaa edelleen käydä patikoimassa luonnossa ja juoda ne nuotiokahvit kuten aikaisemminkin. Se tuo kaivattua turvaa. Jokin pysyy muuttumattomana ja on ”niin kuin ennen”. Meidän tavoitteemme syöpäyhdistyksessä on se, että perhe voisi elää hyvää elämää, syövästä huolimatta. Olemme tarvittaessa siinä tukena.
Saimaan Syöpäyhdistyksen neuvontahoitajat: takana Jaana Lemetyinen, Lappeenranta ja Liisa Kautto, Mikkeli, edessä Jaana Jormakka, Pieksämäki ja Janna Puurunen, Savonlinna.