Etelä-Karjalan järjestöyhteistyön visio: sattumanvaraisesta systemaattiseksi
Tämä kolumni on julkaistu soteuudistus.fi -sivustolla 21.12.2021. Kolumnin kirjoittajat:
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Eksote
Niina Turunen, toiminnanjohtaja, Saimaan Syöpäyhdistys ry
Arja Kujala, palvelujohtaja, Imatran kaupunki
Etelä-Karjalan järjestöyhteistyön visio tavoittelee järjestöyhteistyön muuttumista sattumanvaraisesta systemaattiseksi.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyö on tunnistettu tärkeäksi yhdyspinnaksi. Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on tehtävänä edistää järjestöjen toiminta edellytyksiä. Miten kokonaisuutta on mahdollista ratkoa asukkaiden näkökulmasta toimivaksi ratkaisuksi?
Erilaiset yhteistyörakenteet mahdollistavat kehittämisen
Etelä-Karjalassa julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö on jo yli 10 vuotta perustunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteeseen. Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä ohjaa, koordinoi ja seuraa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Työryhmässä on kolme järjestöedustajaa sekä edustaja järjestöjen kumppanuuspöydästä.
Järjestöjen kumppanuuspöytä on maakunnallinen, järjestöjen nimeämä toimielin. Sen tehtävänä on turvata järjestöjen toimintaedellytyksiä. Lisäksi tukena on SOSTEn Sote-muutostukihanke, joka toimii hyvänä väylänä saada tietoon valmiita malleja – kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Uutena alueellamme on STEA-rahoitteinen Kumppanuusverkostohanke, joka tukee järjestöjen osallisuutta muutoksessa koko alueella.
Onko järjestöyhteistyötä mahdollista nivoa kuntien hyte-työryhmiin vai tarvitaanko omia järjestöjen ja kunnan vuoropuhelun mahdollistavia kokonpanoja? Alueemme vahvuus on ollut jo ennen soteuudistusta järjestöjen keskinäinen yhteistyö, jonka kautta on voitu edistää yhteisiä asioita. Erilaisia rakenteita tarvitaan, jotta tieto kulkee, kaikki pysyvät kehittämisessä mukana ja pääsevät vaikuttamaan.
Rahoituksen haasteet ratkaistava
On aika pohtia, miten rahoitusasiat uudistuksessa ratkaistaan. Ne eivät ole Etelä-Karjalassakaan selviä, vaikka Eksote on toiminut yli 10 vuotta. Vuosittaisissa neuvotteluissa päätetään, mitä järjestöjä kunta, Eksote ja tulevaisuudessa hyvinvointialue avustavat.
Järjestöissä on paljon pieniä kuntatason toimijoita, jotka luontevasti kuuluisivat kuntarahoituksen piiriin. Toisaalta on isoja järjestötoimijoita, jotka läheisesti linkittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Imatran kaupungin rahoittama klubitalotoiminta on hyvä esimerkki. Tällä hetkellä toimintaa rahoittaa kunta, mutta toiminta tukee sosiaali- ja terveyspalveluja.
Eksote on tehnyt juuri ensimmäistä kertaa järjestöjen avustuksiin liittyviä päätöksiä. Siinä oli haasteita. Avustusten hakusääntöjen mukaan järjestön tulee toimia maakunnallisesti. On mietittävä, voiko Eksote tai tuleva hyvinvointialue avustaa yhden kunnan alueella toimivaa yhdistystä. Löytyisikö ratkaisu siitä, että nämä avustukset liittyisivät maakuntamme yhteisiin hyvinvointitavoitteisiin? Tämä asia tulee ratkaista kuntien ja hyvinvointialueiden välillä. Järjestöt eivät saisi jäädä tyhjän päälle.
Järjestön näkökulmasta selkein on tilanne, jossa järjestö toimii joko kuntatasolla tai palveluntuottajan asemassa sopimusperusteisesti. Osa järjestöistä kuitenkin toimii palvelutuotannon ja kuntatason toiminnan välimaastossa. Usein näissä on palkattua henkilökuntaa ja toiminta on ammatillisesti toteutettua järjestöpohjaista toimintaa. Mihin nämä järjestöt kuuluisivat tulevissa avustuskuviossa?
Tilojen käyttö mahdollistaa järjestöjen toimintaa laajalla alueella
Järjestöt tarvitsevat tiloja toimiakseen laajalla maantieteellisellä alueella. Imatralla on Etelä-Karjalankin mittapuun mukaan edistyksellistä järjestöjen avustamista tilojen suhteen. Imatran kaupunki myöntää tila-avutuksia niille järjestöille, jotka vuokraavat tiloja ulkopuolisilta toimijoilta. Kunnan omien tilojen käyttö on hinnoiteltu järjestöille huokeaksi. Imatralla on huomioitu järjestöjen tarpeita uusia koulukeskuksia ym. rakentaessa ja pohdittu tilojen monikäyttöisyyttä.
Tilojen käyttömahdollisuudet ovat tärkeä asia hyvinvointialueen asukkaiden yhdenvertaisille osallistumismahdollisuuksille – siten järjestö voi esimerkiksi järjestää koko maakunnan alueella vertaisryhmätoimintaa ja viedä palvelun lähelle kansalaisia. Maakunnan näkökulmasta on tärkeää, että järjestöt näkyvät jatkossa sote-keskuksissa. Sinne on luotava järjestöille mahdollisuudet tuoda toimintaansa esille.
Rakenteet tukevat yhteistyötä
Rakenteet mahdollistavat järjestöjen osallistamisen strategioiden valmisteluun. Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaa maakunnallista hyvinvointityöryhmää, kumppanuuspöytää ja yhdyspintatyön järjestöjen alatyöryhmää. Järjestöt ovat laajasti edustettuina yhdyspintatyöskentelyssä. Kumppanuuspöytä mahdollistaa järjestöjen näkökulman esille saamisen.
Virallisempien työryhmien ohella maakunnassa toimii vapaamuotoisena rakenteena Eksoten, kuntien ja järjestöjen kumppanuuskahvit. Kahvituokiolla saadaan vinkkejä ja ideoita yhdessä edistettäviin asioihin. Kun nämä rakenteet ovat olemassa, järjestöjen työ näkyy maakunnallisessa hyvinvointikertomuksessa ja valtuustokausittaisissa hyvinvointisuunnitelmissa.
Vuosittaisessa järjestöjen seminaarissa käymme yhteisiä saavutuksia ja ajankohtaisia asioita läpi laajemmalla joukolla. Toiveemme on tulevaisuudessa saada järjestöyhteyshenkilöt sote-keskuksiin. He mahdollistaisivat käytännön yhteistyötä järjestöjen kanssa, toimisivat viestin viejinä hyvinvointialueen työntekijöiden ja järjestöjen välillä.
Luottamus on yhteistyön edellytys. Luottamus edellyttää tuntemista
Järjestöjen välisessä yhteistyössä sekä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa keskeistä on luottamus. Pelkät rakenteet eivät pelasta yhteistyötä, jos emme tiedä toinen toistemme toiminnasta ja arvosta sitä. Yksi luottamusta mahdollistava asia on tietämys, jota voidaan edistää järjestöjen tietoalustalla. Maakunnassamme se on yhdistysinfo.fi. Tärkeää olisi tutustua nyt sekä kunnassa että hyvinvointialueella järjestöjen toimintaan. Jokainen voi aloittaa siitä, että tutustuu oman asiakastyönsä kannalta olennaisimpiin järjestöihin. Tutustuminen mahdollistaa yhteistyön pohjana olevan luottamuksen syntymisen.
Ratkaisuna järjestöjen nivominen hoito- ja palvelupolkuihin
Järjestöjen toiminta ja tukipalvelut tulisi kirjata nykyistä selvemmin hoito- ja palvelupolkuihin terveyden edistämisestä kuntoutumisen tukeen. Näin yhteistyö ei olisi sattumanvaraista. Selvitetään ja kirjataan, mitä järjestöillä on eri palveluprosesseissa annettavaa.
Visiomme on, että järjestöyhteistyö muuttuu sattumanvaraisesta systemaattiseksi. Kun edellä mainittuja asioita rakennetaan pala palalta kuntoon, järjestöillä on hyvät edellytykset toimia hyvinvointialueilla. Haluamme kaikki yhdessä tukea alueemme asukkaiden hyvinvointia eikä yksikään toimija tee sitä yksin. Kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen tehtävämme.