Aamukahvit etänä ja muita koronan mukanaan tuomia oppeja
Tänä keväänä meitä on koeteltu. Maaliskuun 13. päivänä, perjantaina, peruimme kaikki ryhmätoiminnat, kurssit ja kokoontumiset. Muistan, kun olimme silloin koolla Syöpäjärjestöjen toiminnanjohtajien kesken Helsingissä – meillä oli juuri alkanut yhteinen johtamiskoulutus. Miten hyvä käytännön harjoitus heti alkuun! Jouduimme pohtimaan, miten tukea henkilöstöä kriisin keskellä (vielä etänä!), miten antaa riittävästi tietoa ja ohjeita… Kukaan meistä ei ollut kokenut työurallaan mitään vastaavaa.
Muistan, kun Pääsihteeri Sakarin kanssa keskustelimme koulujen sulkemisesta kuunnellessamme yhdessä iltauutisia. Mietimme, että on se aika epätodennäköistä, koska silloin tulisi ottaa valmiuslaki käyttöön.
Seuraavalla viikolla sekin tapahtui. Uskomatonta. Lapset siirtyivät etäopetukseen. Perheet ja työyhteisöt taipuivat moneen suuntaan.
Henkilökuntamme teki surutyötä. Luopuminen ryhmistä oli raskasta. Emme jääneet kuitenkaan tuleen makaamaan, vaan ryhdyimme muuttamaan toimintatapoja. Pohdimme uusia tapoja olla tukena. Otimme käyttöön Chat-palvelun verkkosivulla, aloitimme etävastaanotot ja vertaisryhmät videovälitteisesti. Opettelimme uutta ja olimme välillä aika puhki.
Meitä ei kuitenkaan niinkään väsyttänyt se, että jouduimme taipumaan ja opettelemaan uutta, vaan se, että työmme merkityksellisyyttä oli vaikea kokea. Emme saaneet tavata ihmisiä samalla tavoin kuin ennen. Vastaanottotoiminta hiljeni, yhteydenotot vähenivät, ryhmiä ei ollut. Tuntui, että kukaan ei tarvinnut meitä. Työn imua ja merkityksellisyyttä täytyi oikein hakea.
Nyt kun rajoituksia on purettu, toiminta alkaa vähitellen vilkastua. Olemme siitä tosi iloisia! Merkityksellisyyden tunne palaa. Jokainen asiakaskontakti tuntuu lottovoitolta! Näen sen hoitajien kasvoilta.
Asioissa on aina monia puolia. Korona toi myös paljon hyvää. Työyhteisömme otti valtavan digiloikan ja hankki uutta osaamista. Yhteistyömme eri toimipaikkojemme välillä tiivistyi entisestään. Yhteistyö Syöpäjärjestöjen sisällä tiivistyi huomattavasti. Opimme sietämään epävarmuutta.
Ja mikä tärkeintä: Opimme juomaan työyhteisön yhteiset aamukahvit etänä. Opimme tuntemaan toisiamme paremmin ihmisinä.
Emme ole koskaan toteuttaneet etäkahveja, vaikka aina työskentelemme neljässä eri toimipaikassa. Työyhteisön kannalta tosi tärkeä toimintatapa. Etäkahveilla kuulumisten kertominen ja perjantaihekotukset toimivat kuin erikeeperi. Huumori ja vapaat hetket pitävät yhdessä, vaikeassakin ajassa saadaan naurunremakka aikaiseksi.
Lomakauden jälkeen aloitamme jälleen ryhmä- ja kuntoutustoiminnan sekä tukihenkilöiden kasvokkaiset tukitapaamiset. Huomioimme tapaamisissa turvavälit ja tehostetun hygienian. Ohjeistuksemme osallistujille löytyy verkkosivuiltamme Ohje kasvokkaiseen toimintaan osallistumisesta päiv. 15.6.2020 (pdf). Hoitajien vastaanottotoiminta jatkuu lähes koko kesän – kaikki toimipaikkamme ovat suljettuina ainoastaan 22.7.-2.8. välisen ajan.
”Olosuhteet eivät tee elämästä sietämätöntä, vaan merkityksen ja tarkoituksen puuttuminen.” —Viktor Frankl
Ihanaa tuntea itsemme taas tärkeäksi. Olette lämpimästi (tällä hetkellä sananmukaisesti!) tervetulleita käyttämään palveluitamme.
Hyvää juhannusta ja kesää!
Niina